Yrittäjät ja ihmisiä työllistävät yritykset ovat yhteiskunnan kasvun ja kehityksen selkäranka. Julkinen sektori ei tuota kasvua tai hyvinvointia, sillä se on riippuvainen yrityksistä. Kun yksityisten veronmaksajien ostovoima ja verotulot kuihtuvat, valtio hakee tulot alijäämän kattamiseksi jostain muualta. Yleensä se haetaan yrittäjien selkänahasta.Suomen yritysvero tunnetaan paremmin termillä yhteisövero, joka kieltämättä kuulostaa paljon lempeämmältä kuin yritysvero. Yhteisöveron avulla yritykset kantavat kortensa kekoon yhteiskunnan ylläpitämisessä. Toisaalta jos otetaan huomioon yritysten työllistämisen kautta saadut verotulot, yrittäjät maksavat verot moninkertaisina verokarhulle jokainen vuosi. Yritysveroja on erilaisia. Esimerkiksi yksityinen elinkeinonharjoittaja maksaa veroja pääomatuloistaan ansiotulojen tapaan. Kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö maksavat veroja nettovarallisuuden mukaan joka jaetaan yhtiömiesten kesken. Osakeyhtiötä verotetaan vuodesta 2014 lähtien 20 %:n yhteisöverolla. Osakeyhtiöiden verotuksessa painoarvona pätee listaamattoman ja listatun osakeyhtiön saadut pääomat.Yhteisöveroa laskettiin vuonna 2014 peräti 4,5 prosenttiyksiköllä. Yhteisövero onkin täten ainoastaan poliittinen työkalu, jolla pyritään tasapainottamaan hallituksen kulutusjuhlat. Hallituksen onkin helpompaa verottaa yrityksiä kuin yksityisiä ihmisiä, taaten näin suuremman äänestäjäkunnan tulevaisuuden vaaleissa. Toisaalta liian korkea yritysvero ajaa yritykset pois Suomesta. Näin ollen liiallinen yhteisöveron korottaminen käy palkansaajille kalliiksi.Yritysvero on Suomessa suhteellisen hillityllä tasolla: EU-maiden vertailussa Suomen yritykset maksavat yhteisöveroa keskimääräisesti vähemmän. Valitettavasti muut yrittämiseen liittyvät kustannukset Suomessa vähentävät ihmisten yrittäjyyshaaveita. Aika ajoin tuntuu, kuin Suomessa yrittäminen olisi rikos.