Taantuman aikana moni on varmasti lukenut, kuinka moni suomalainen yrittäjä pakenee Suomen korkeaa verotusta lahden toiselle puolelle Viroon. Eittämättä yrittäjillä on tähän varsin hyvä syy, sillä verotuksen kehityskaari Suomessa enteilee kovia aikoja.Yritysvero tunnetaan ehkä paremmin yhteisöverona. Suomen yritysvero ei kuitenkaan ole EU-maiden vertailussa radikaalisti muita korkeampi: itse asiassa vuonna 2014 yhteisöveroa laskettiin 20 %:iin, kun EU-maiden keskimääräinen yhteisövero on noin 22,5 %. Näiden tietojen valossa moni hyvinvointiyhteiskunnan puolestapuhuja saattaa ihmetellä yrittäjien kritiikkiä.Yrittäjien menoihin yritysverojen lisäksi kuuluu kuitenkin vielä joukko muitakin veroja ja maksuja, joiden yhteenlaskettu summa kohoaa varsin korkealle. Esimerkiksi työntekijän palkkaaminen yksityisyritykseen on valtava menoerä, jonka moni kasvava yritys jättää väliin. Myös vuosittain korotettu arvonlisävero tuo lisäkustannuksia niin kuluttajille kuin yrityksillekin. Mihin valtion ainainen verotus sitten johtaa? Vuonna 2014 esimerkiksi Virossa arvioitiin toimivan noin 4 500 suomalaista yritystä. Viron yritysvero kannustaa kasvuyrityksiä, sillä yritysvero on pyöreä nolla, mikäli yritys sijoittaa voittonsa yritystoiminnan kehitykseen. Osinkovero Virossa on 21 % ja tulojen tasaverotus motivoi niin varakkaita kuin vähävaraisiakin parantamaan omaa elämänlaatuaan työn kautta valtion avustusten sijaan. Suomessa asiat tuntuvat olevan toisin.Viron osaava työvoima, matala verotusaste ja valtion päätös olla puuttumatta ihmisten ja erityisesti yrittäjien tekemisiin vetävät osaamista ja pääomaa pois Suomesta. Eduskunnan toljailu pitää huolen siitä, että yritys- ja pääomakato jatkuu myös tulevaisuudessa.