Suomessa puhaltaa muutoksen tuulet. Talouskriisin tuomat yhteiskunnalliset muutokset avaavat tärkeitä keskusteluita aiheista, joita pidettiin vielä ennen kriisiä tabuina ja koskemattomina. Perintövero on yksi tämän hetken kiivaimmista keskustelun aiheista.Björn Wahlroos ja Karl Fazer avasivat Pandoran laatikon perintöveron suhteen. Ja aivan syystäkin, sillä heidän jättämänsä omaisuuden perintöveron kustannukset olisivat olleet absurdeja. Käytännössä perintöverolla valtion verokarhu rohmuaa itselleen osan omaisuudesta, joka on lahjoitettu kuoleman jälkeen joko testamentilla tai perintönä.Veroa ei makseta alle 20 000 euron perinnöstä, mutta perinnön saajat jaotellaan Verotoimiston mukaan kahteen eri luokkaan. Luokkaan I kuuluvat:”Perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani.”Luokasta II löytyvät muut sukulaiset ja vieraat.Veroprosentit eroavat perittävän summan tai arvon mukaan. Tärkeää on myös tietää, että korkeimman summan (1 000 000 €) perintövero tulee maksamaan vuodesta 2015 alkaen 159 000€ ja ylitse menevän summan prosentti kasvaa 20 %:iin.Korkea perintövero ajaa rikkaiden pääoman ulkomaille, tarkoittaen sitä, että Suomen valtion verotulot putoavat. Valtion kannalta tärkeää olisi ymmärtää optimaalinen verotus, jolla voidaan kerätä tarpeeksi veroja ilman, että veronmaksajat veisivät omaisuutensa ulkomaille (kts. Lafferin Käyrä).Kuuluisan sanonnan mukaan elämässä on pakko ainoastaan syntyä ja kuolla. Suomessa pitää kuitenkin maksaa veroja ennen syntymää ja vielä kuoleman jälkeenkin.