Mikään valtio tai sivilisaatio ei ole pystynyt tuottamaan vaurautta ihmisille verottamalla. Talouskriisin jälkipuinneissa edellä mainittu fakta on osoittautunut monelle länsimaiselle hyvinvointivaltiolle kivuliaaksi totuudeksi. Suomi ei ole poikkeus. Näin ollen verohallinnon pitäisi ottaa taantuman ilmapiiri huomioon vuoden 2015 tuloveroasteikkoa suunnitellessaan.Taloustieteen teorian ja luonnollisen logiikan mukaisesti hyvinvointivaltion menot pitäisi olla tulojen kanssa tasapainossa. Sisään tulevien tulojen (progressiivisen verotuksen avulla) pitäisi kattaa menot tasapainoisesti. Näin ei kuitenkaan ole. Suomen velkaantumisaste nousee vuodesta toiseen ja vuoden 2016 lopun ennusteen mukaan valtion velka on 48,7 % bruttokansantuotteesta.Valtion pitää tasapainottaa menot ja tulot veroilla ja lainoilla. Eduskunnassa käydään kovaa taistelua siitä, mistä ja keneltä otetaan lisää alijäämän korjaamiseksi. Suomen progressiivinen verotus takaa sen, että yleensä varakkaat maksavat laskun. Vaikka tuloveroprosentti on pysynyt ennallaan, verovirasto kerää ovelasti enemmän veroja nostamalla veroja tuloluokittain.Vuoden 2015 tuloveroasteikon verotusprosentit pysyvät ennallaan verrattuna esimerkiksi vuoden 2013 taulukkoon. Korkein verotusaste löytyy 90 000 euron (ja ylitse menevien) tuloluokasta. 31,75 % kirpaisee varmasti varakkaiden kukkaroa. Kuten kovin usein, keskiluokan verotus on suhteessa tuloihin kaikista rankinta. Valtion päätös laajentaa tuloveroluokkia vaikuttaa usein keskiluokan tuloveroihin rankalla kädellä. Paisuva julkinen sektori, kasvava valtionvelka sekä euro-kriisi vaikuttavat Suomen verotukseen varsin vahvasti. Näin ollen suomalaisten kannattaa valmistautua tulevaisuudessa entistä korkeampiin veroihin.