Pääomavero Suomessa

Sanonta ”yrittäminen ei kannata” pätee suomalaisten yrittäjien keskuudessa. Korkea verotus ja skitsofreeninen säännöstely ajavat yrittäjähenkiset nuoret lahden toiselle puolelle. Yrityspako on Suomelle varsin tuttu ilmiö, mutta nyt päätään nostaa pääomapako.

Pääomaveroa maksetaan nimensä mukaisesti pääomatulosta. Suomen verotuslain mukaisesti pääomatuloksi lasketaan siitä saatu omaisuuden tuotto tai omaisuuden luovuttamisesta kerätty voitto. Esimerkiksi vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, osingot, maa-aineksesta saatu voitto, metsätalouden pääomatulo-osuus ja jopa korkotulo ovat kaikki osa valtion verokarhun päivittäistä hunajasatoa.

Kuten moni muukin vero Suomessa, pääomaverotus on progressiivista, tarkoittaen sitä, että verotusprosentti kasvaa pääoman lisääntyessä. Käytännössä mitä enemmän sinulla on verotettavaa pääomatuloa, sitä korkeammin myös maksat. Vuodesta 2015 alkaen pääomasta peritään 30 prosenttia 30 000 euroon saakka ja sen ylittävästä määrästä peritään 33 %. Kuten huomaat, Suomessa rikastuminen on kallista puuhaa.

Mihin korkea pääomaverotus johtaa? Koska Suomi on osa Euroopan unionia, pääoman liikkumista ei voi rajoittaa Euroopan unionin lainsäädännön mukaan. Näin ollen yhden jäsenmaan päätös verottaa jotakin johtaa tilanteeseen, missä toinen jäsenmaa voi houkutella pääomaa matalammalla verotuksella. Tätä kutsutaan myös verokilpailuksi.

Suomesta siirtyy entistä enemmän yrityksiä lahden toiselle puolelle Viroon. Matala verotus ja koulutettu työvoima luovat suomalaisille innovaatioille vakaan kasvualustan. Viron reilu ja yrittämiseen kannustava pääoma- ja osinkoverotus vetävät tulevaisuudessa Suomen yritysten lisäksi myös pääomaa Viroon.

Jälleen kerran Suomen valtio jää nuolemaan näppejään.