Arvonlisävero Suomessa

Tässä sinulle arvoitus: Mitä poliittista lupausta ei ikinä pidetä? Vastauksen antaminen on vaikeaa, sillä harvoin poliittisia lupauksia pidetään, mutta tässä tapauksessa kyse on arvonlisäverosta eli ALV:sta. Vuodesta toiseen ALV tuntuu nousevan aina, kun jotain muuta veroa lasketaan.

Arvonlisävero on todellisuudessa kulutusvero, joka lisätään myyjän toimesta myytävään hyödykkeeseen tai palveluun. Tätä veroa maksetaan joka kerta, kun tavaraa tai palveluita myydään, tarkoittaen sitä, että vain kuluttaja maksaa kyseisen veron (ns. kulutusvero). Mikäli tavaran tai palvelun myyjä on hankkinut myytävän tavaran toiselta arvonlisäverovelvolliselta, voi hän vähentää ALV:n yritystoiminnan verotuksessa. Tämä takaa sen, että lopullisiin hintoihin, joita kuluttajat näkevät, sisältyy vain yhdenkertainen alv.

Suomen nykyinen alv on 24 %. EU-jäsenyyden vuoksi arvonlisävero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1994, korvaten aiemmin käytetyn liikevaihtoveron, jota ei ollut esimerkiksi palveluissa. EU-jäsenmaiden vertailussa Suomen alv on hyvää keskitasoa. Tietyillä tuotteilla on kuitenkin eri arvonlisäverotus: esimerkiksi elintarvikkeilla ja ravintola- sekä ruokapalveluilla alv on 14 prosenttia. Tämän lisäksi liikuntapalveluilla, kirjoilla, tilatuilla lehdillä, henkilökuljetuksilla, lääkkeillä, majoituspalveluilla, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksilla, televisio ja radiotoiminnan korvauksilla, tekijänkorvauksilla ja taide-esineiden myynnillä on 10 % arvonlisävero.

Pienyrittäjien kannalta ”alviton” toiminta helpottaa yritystoimintaa, mikäli liikevaihto on alle 8 500 euroa vuodessa. Mikäli liikevaihto ei ylitä 22 500 euroa, yrittäjällä on oikeus osittaiseen verohelpotukseen. Toisaalta eduskunnassa käydään jo kiivasta keskustelua tämäkin rajan nostamisesta.

Syvä huokaus.